Venäjä 2006

Oli liikuttavaa kuulla kertomuksia niistä yksittäisistä ihmisistä, jotka apua tarvitsevat ja nyt sitä saivat: nuoresta yksinäisestä naisesta, joka tarvitsi äidinmaidonkorviketta vauvalleen; seurakunnan pyhäkoulussa käyvistä nälkäisistä lapsista. Jokainen lahjoitettu euro on todella henkilökohtainen lahja, vaikka usein ajattelemme vain kasvottomia joukkoja.

Raivolan kylän alkoholistien ja narkomaanien kuntoutuskeskuksessa asuu 120 hengen yhteisö täysin uskonvaraisesti. Joka viikko keskus pyytää elintarvikelahjoituksia Viipurista ja Pietarista, vaihtelevin tuloksin. Juuri ennen matkaamme keskus oli saanut Pietarista elintarvike-erän, joka vanhentuneena ja pilaantuneena aiheutti laajan ruokamyrkytysepidemian. Monet joutuivat sairaalahoitoon. He alkoivat rukoilla Jumalalta puhdasta ruokaa. Tähän vastauksena saapui nopeasti Ruokkikaa Nälkäisten lahja. Me emme tienneet tilanteesta etukäteen, mutta Jumala näki kaiken.

Kavantsaaren kylässä toimiva invalidiyhdistys huolehtii 230 vanhuksesta jakamalla heille mahdollisuuksien mukaan ruokaa ja vaatteita. Köyhien vanhusten lisäksi kylässä on noin 70 lasta, jotka tarvitsevat jatkuvaa apua vanhempien alkoholinkäytön tähden. Nyt ostetuilla peruselintarvikkeilla ruokitaan näitä ihmisiä pitkään ja he saivat myös juhlailoa jouluun.

Kuuliaisuuden siunaus -nimisen seurakunnan pastoripari Valeri ja Elena Menchikov saivat ruokaa jaettavaksi kylänsä köyhille. Elena kiitti avusta nimenomaan siksi, että ruoan myötä on helpompaa kertoa köyhille ja invalideille Jumalan todellisesta huolenpidosta.

Lester Sumrallin näky on yhä täynnä elinvoimaa. Kristuksen ruumiilla on kipeitä tarpeita, nälkä on todellisuutta myös lähellä maamme rajoja. Uskovat rukoilevat ruokaa ja rukouksiin vastataan, kun jokainen meistä tekee oman osansa.

Marianne Katajisto
tiimin tulkki

Perjantaiaamuna 10.3. minä, Pertti ja Anja Mäkelä sekä tulkki Olga suuntasimme kohti Viipuria. Matkan tarkoituksena oli julistaa evankeliumia ja jakaa ruokaa Viipurin lähikylissä toimivan invalidi- ja lastentyönkeskuksen kautta köyhille invalidiperheille. Työ toimii vanhusten voimin.

Ostimme Viipurista valtavan määrän elintarvikkeita. Yhteyshenkilömme Anna ei ollut uskoa silmiään, kun pystyimme ostamaan niin paljon ruokaa nälkää näkeville perheille. Oli suurenmoista nähdä näiden vanhusten iloiset ilmeet, kun he kantoivat valtavan määrän ruokaa typötyhjään varastoonsa. Tämä oli heille ylitsevuotava siunaus, sillä hyllyt notkuivat nyt riisipusseista ja muista ruokatarvikkeista.

Perheet saivat ruokapussin ja Uuden testamentin. Joukossa oli perheitä, joista joku perheenjäsen on pahasti vammautunut eikä heillä yleensä ollut minkäänlaisia tuloja. 70 perhettä sai lopputalveksi ruokaa, jota nämä suloiset vanhukset heille viikoittain vievät. Keskus jakaa ruokaa myös hengellisten kokousten yhteydessä.

Tarve oli huutava jokaisessa kodissa, missä kävimme. Erityisesti jäi mieleen eräs koti, jossa vanhempi mies makasi ilman toista jalkaa. Hänen tuberkuloosia sairastava tyttärensä yritti pitää isästään huolta. Tilanne perheessä oli lohduton, ränsistynyt kellaritason asunto, kuollut rotta olohuoneen kynnyksellä ja vielä nälkä. Mutta kiitos Jumalalle, tämäkin perhe sai lopputalveksi ruokaa. Kerroimme heille myös Jeesuksesta ja rukoilimme Jumalan parantavan voiman ilmenemistä koko perheelle.

Olemalla tukijana Ruokkikaa Nälkäiset ry:ssä, olet jatkuvasti ruokkimassa, parantamassa ja nostamassa alaspainettuja. Olet tekemässä sitä, mitä Jeesus käski meidän tehdä.

Terveisin
Jari Honkaniemi